Rakensin eilen ilon ja valon rummun
Olin eilen Arto Ukko Hämäläisen rumpukurssilla. Ilmoittauduin sinne, koska ystävä järjesti sen kotonaan. Alkupiirissä aloin jo itkeskelemään ja mietin, mitähän tänään purkaantuu. Ukko on kova vittuilemaan ja menin siihen mukaan, koska se on mulle hyvinkin tuttua jo lapsuudesta saakka. Alussa tuli ilmi, että tää on normi juttu raksaväen keskuudessa. Totesin siihen, ettei tarvi olla raksalla töissä. Pohjanmaalla se on hyvinkin normaalia muutenkin.
Päivän kuluessa vittuilua ja vähättelyä tuli tasaseen tahtiin. Kävi mielessä, miksi joudun taas tällaiseen tilanteeseen? Vittuiluhan oli kait hyväntahtoista.. No sen takia kun en ollut vielä päässyt käsittelemään mun suurinta ”möykkyä” kurkussani! Olen ikäni saanut kuulla vittuilua ja vähättelyä eri muodossa ja eri yhteisöissä; perhepiirissä, ihmissuhteissa, työpaikoilla, taloyhtiöissä jne. Kurkku chakra on pysynyt lahjakkaasti kiinni. Nytkin annoin asian olla, kunnes lähdin ajamaan kotia.
Laitoin Ukolle tänään viestin ja kiitin 🙏💜 Samalla pyysin julkaisuluvan tälle stoorille 😊
Minä; ”Kiitos kun avasit eilen traumapankkini vittuilun ja vähättelyn osalta 🙏 Kotiin ajaessani itkin ja huusin, tein hoitoa valokielellä ja kotona vielä rummuttelin. Näin sain vapautettua ne trauman sirpaleet oikeille omistajilleen 🙏💜 Kiitos, kiitos, kiitos”
Ukko; ”Kiitos Liljan. Charles sanoi mun olevan kojootti ja takoitti juuri tuota. Olen trikkeröijä, joka auttaa avaamaan joko piilossa tai pelossa olevia juttuja.
Mä hymyilen täällä…. 🩷”
Tulenko nyt jo vihdoin nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäni vai tullaanko minun läpi vielä kävelemään?
